Kustantamo Paperiporo täydentää Perniön uuden Kirkonkylän koulun kirjastoa kirjalahjoituksella
Lukemisen ilo ja ihme! Lukutaidosta on huvia ja hyötyä koko elämän. Paperiporo vieraili Perniössä Kirkonkylän koulussa, jossa eka- ja tokaluokkalaiset saivat kuulla Rasa-tytöstä, Matias-pojasta, Tobias-nallesta, Elmeri-kurkusta ja monista muista. Mietittiin myös, mikä on Kellon taktiikka ja miten päästä eroon Isosta kiukusta. Oppilaat esittivät hyviä kysymyksiä ja kertoivat omista lukukokemuksistaan. Lukiessa aika voi hurahtaa niin, että puoli tuntia tuntuu viideltä minuutilta! Aivan valtavasti ilahdutti tämä kysymys: ”Koska sä tulet uudestaan?”
Runoilta Helsingissä 10.4.2024
Runoilta keskiviikkona 10.4.24 klo 18.00 Töölön kirjastossa (Topeliuksenkatu 6, Helsinki) ja myös etäyhteydellä VIISI MIESTÄ VENEESSÄ - RUNOJA UUDESTA LATVIASTA.
Runoilijat Eduards Aivars ja Kārlis Vērdiņš ja suomentaja Mirja Hovila, haastattelijana Jenni Kallionsivu.
Latvialainen runous - jotain erilaista!
Kahvia ja keksejä, signeerausta ja kirjamyyntiä.
Järjestäjinä kustantamo Paperiporo, Rozentāls-seura, Latvian Suomen-suurlähetystö ja Latvian Literature.
Uusia arvosteluja
”Tuon kaupungin luovat minuun toisten muistot ja runoilijoiden näyt”, otsikoi Venla-Vanamo Asikainen arvionsa kahdesta latvialaisesta runovalikoimasta, Aleksandrs Čaksin Sydän jalkakäytävällä ja Juris Kronbergsin Sillalla ja parvekkeella – Maanalainen runoilija Itämeren yllä. Tuli & Savu 3/23
”Tuo kaupunki” oli Riika, johon Juris Kronbergs pääsi ensi kertaa vasta aikuisena, sillä hän syntyi pakolaisperheeseen Tukholmassa. Čaksille se taas oli kotikaupunki ja lukemattomien runojen aihe.
”Čaksin ilmaisuvoimassa yhdistyvät varhaisen modernismin tapaan rytminen ja muodollinen vapaus. Asennonvaihdosten yllätyksellisyys ja yksityiskohtien runsaus lumoaa. [...] Vaikka materiaalia – kuvia, runoja ja novelleja – on paljon, teos etenee pakottomasti ja on järjestetty taitavasti.”
”Vaikka Kronbergs seuraa latvialaista runousperinnettä viittausten verkostossaan, on tärkeää tunnustaa hänet suvereenina aikalaisäänenä, jonka tuotannossa itä ja länsi sekoittuvat abstraktiksi avomereksi.”